Kaksi pääsiäisnoitaa Koukkunen ja Kämäräinen olivat taas lennähtäneet Mattilan pihapiiriin. Toinen noidista oli hieman pahalla päällä ja oli piilottanut Helka-lasten pääsiäismunat jonnekin kätköönsä. Pienen pähkäilyn ja ponnistelujen kautta syyllinen paljastuikin ja pääsiäismunat löytyivät kotilieden pesästä. Noitien innoittamana helkanuoret työstivät myös omat noitansa Mattilan salin pöydän ääressä ja keksivät niille nimet sekä tekivät noidistaan hauskat tarinat. Lopuksi maisteltiin herkullisia suklaamunia. Näin lähti kevät käyntiin pääsiäisen tunnelmissa Porin Helkoissa. Noita Tarina
Olipa kerran noita, jonka nimi oli Noita-lentävä. Hän asui pienessä mökissä, keskellä metsää. Hän tykkäsi lennellä siellä täällä ja hän tykkäsi myös siivota kodeissaan paljon. Noita-Lentävä lähti lentelemään pitkin taivaita.
0 Comments
”Miepä virvon vitsasella, varvon koivun oksasella. Toivon siulle terveyttä, vitsan myötä virkeyttä.”29/3/2024 Se olisi maalliskuu, ja kevät on alkanut näyttää merkkejä tulostaan. Tämän kuun lopussa vietämmekin ihanaa kevään juhlapyhää, pääsiäistä, joten koditkin alkavat täyttyä kevään väreistä. Tuttuja värejä ovat muun muassa keltainen, oranssi sekä vihreä, ja näitä värejä löytyvät usein esimerkiksi kukista, kuten narsisseista sekä tulppaaneista, joilla koteja koristellaan ja kevät vastaanotetaan. Koteja koristaa myös usein perinteiset kuvat ja esineet kissoista, kanoista ja tipuista, ja ruokapöytiä koristaa usein uudet perunat ja sillit sekä lammas. Jälkiruokapöytään usein kuuluu mämmi ja pasha, joista nykyään löytyy perinteisten versioiden lisäksi monia uusia erilaisia versioita. Pääsiäiseen kuuluu ruokien, värien ja koristeluiden lisäksi myös perinteisiä aktiviteetteja. Näistä varmasti tunnetuimpia on virpominen, jossa usein lapset käyvät pukeutuneena itse tehtyjen virpomavitsojen kanssa virpomassa naapuruston jäsenille esimerkiksi hyvää tulevaa vuotta tai hyvää terveyttä ja menestystä. Virpomisen jälkeen virpoja antaa vitsansa pois ja saa vastalahjaksi herkkuja. On kuitenkin tärkeää muistaa ennen virpomisen aloittamista, pyytää virvottavalta henkilöltä tähän lupa! Toinen hyvin perinteinen pääsiäisaktiviteetti on munaetsintä, jossa ”pääsiäispupu” on piilottanut suklaamunia tai maalattuja keitettyjä kanamunia, lapset koittavat löytää ne. Pääsiäispupu onkin varmasti hyvin tunnettu hahmo pääsiäisenä, ja sillä onkin pitkä historia. Pääsiäspupu on nimittäin piilottanut munia jo vuosisatojen ajan. Joskus kuitenkin puhutaan myös pääsiäiskukosta, vaikkakin tämä on vähemmän tunnettu. Pääsiäinen on siis juhla, jota juhlitaan laajasti maailmalla, ja jolla on hyvin pitkä historia. Sitä on juhlittu jopa tuhansien vuosien ajan. Pääsiäistä on juhlittu eri uskonnoissa eri tavoilla, mutta niistä löytyy paljon yhteneväisyyksiäkin. Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain. Aikaisintaan sitä juhlitaan maalliskuun lopulla tai viimeistään huhtikuun lopussa. Pääsiäisen juhlapyhät alkavat palmusunnuntaista, ja siitä alkavasta niin kutsutusta hiljaisesta viikosta. Virpominen tehdään juuri tuolloin palmusunnuntaina. Tätä seuraavat kiirastorstai sekä pitkäperjantai. Ennen pääsiäissunnuntaita ja toista pääsiäispäivää on vielä ehkä vähän vähemmän tunnettu lankalauantai. Tähän päivään on ennen kuulunut paljon taikauskoa, ja ennen tänä päivänä poltettiin pääsiäiskokkoja. Suomen sana pääsiäinen tulee vanhan suomen sanasta päsieinen, joka taas juontuu heprean sanasta pesah. Tällä sanalla on muitakin historiallisia merkityksiä, mutta sillä viitataan muun muassa paastosta pääsemistä. Paastoaminen onkin kuulunut pääsiäiseen, ja tämän paaston pituus on ollut noin 40 vuorokautta. Tässä onkin linkki, jota käytin myös lähteenä, jos kiinnostuit lukemaan enemmän pääsiäisen historiasta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/paasiainen Hyvää ja rauhallista pääsiäistä! Helsinki kutsuu!
Leirin ohjelma rakentuu vuoden teeman ja monipuolisten vierailukohteiden ympärille. Tukikohtamme leirin aikana on hotelli Scandic Aviapolis Vantaalla ( Robert Huberin tie 6, 01510 Vantaa) Leiri alkaa torstaina 6.8.2024 klo 11 lounaalla, jonka jälkeen iltapäivän ohjelmassa tutustuminen Eduskuntataloon ja kiertoajelu kaupungilla sekä sitten illalla yhteinen illanvietto. Perjantaina käymme vierailulla Kalevala Korun tehtaalla ja Ateneumissa ja illaksi on suunniteltu yhteistä tekemistä Kauppakeskus Jumboon. Lauantaina ohjelmassa on puolestaan Seurasaari ja virallinen leiriosuus päättyy lauantaihin. Vierailujen ja nähtävyyksien lomassa yhteistä ohjelmaa ja yhdessä oloa vuoden teeman ympärillä. Tarkempi ohjelma julkaistaan toukokuun alussa. Leirille ovat tervetulleita niin helkat kuin heidän vanhempansa tai isovanhempansa tai ihan kuka vaan kalevalainen nainen joka haluaa kokea kanssamme lorujen kutsun. Leirin hinta jäseniltä 80€ ( yli 12-vuotiaat) / 50€ (alle 12-vuotiaat) ja ei-jäseniltä 120€ ( yli 12-vuotiaat) / 100€ (alle 12-vuotiaat). Osallistumismaksu pitää sisällänsä majoituksen to-la , ohjelman ja yhteisruokailut. Leiriläisillä on mahdollisuus jäädä hotelliin la-su yöksi omakustannehintaan. Kahden hengen huone n. 100€ Kolmen hengen huone n. 110€ Sitovat ilmoittautumiset 15.5.2024 mennessä. ILMOITTAUTUMINEN Alle 16-vuotiaiden osallistuminen leirille ainoastaan helkaryhmän tai vastuullisen täysi-ikäisen henkilön kanssa. Yhdeydenotot ja tiedustelut sähköpostitse helkanuori (at) gmail.com. Se olisi nyt tammikuu. Joulu on ohitse ja arki alkaa palailemaan. Edellisen loppuvuoden tapahtumien sekä vielä kevään tapahtumia odotellessa, tämä alkuvuosi on aika arkista ja ilmat ovat hyvin karuja. Tammikuuta kutsutaan sydänkuukaudeksi, koska olemme silloin talven sydämessä. Tammikuuta on myös sanottu isotammeksi, viitaten tammi-sanan vanhaan merkitykseen, eli napaan, akseliin tai keskipuuhun. Isotammea seuraa vielä pienitammi, eli meidän ainoa toinen sydänkuukautemme helmikuu. Tähän aikaan vuodesta maa- ja peltotyöt eivät ole kuuluneet päivän tehtäviin, joten keskityttiin paljon metsätöihin. Silloin hakattiin lisää polttopuita ja tehtiin havuista eläimille navettoihin pedin alusia. Havuista oli navetoissa muutenkin paljon hyötyä, mutta siitä sai myös ihanan metsäntuoksun ympäri tonttia. Puutöiden lisäksi ei kuitenkaan ollut kovinkaan paljon muuta tehtävää, joten paljon myös pohdittiin mitä tuleva vuosi toisi mukanaan ja erityisesti millaista säätä luvattaisiin. Sanottiin, että tietyn päivän sää kertoisi tulevasta jaksosta, ja näistä kehiteltiin paljon erilaisia sanontoja. Yksi on ”Jollei tammikuu pauku, niin kyllä helmikuu helisee”. Tällä viitataan siihen, että jos tammikuu on leuto niin helmikuussa on sitten pakkasta. Tänä vuonna meillä on kyllä pakkasta tammikuussa riittänyt, joten lupaisikohan tämä pakkasten hellittämistä helmikuussa. Ja vaikka isotammea pidetään pikkutammea lempeämpänä, on myös sanonta, jolla viitataan juuri tämän vuodenajan ankaruuteen, ”ei syänkuut sääliä tunne”. On myös uskottu, että tietyn kuun säät ennustavat myös aina puoli vuotta eteenpäin, eli esimerkiksi tammikuun säät ennustaisivat heinäkuun säitä. On sanottu, että leuto ja sateinen tammikuu lupaisi hyvää kylvöä heinäkuussa. Mitähän tämän vuoden tammikuun säät kertoilevat tulevasta kesästä? Näin sydäntalven keskeltä näitä on hauska miettiä, ja alkaa odottamaan jo kesän tuloa sekä piteneviä päiviä. Iloisia pakkaspäiviä! Tekstin lähteenä käytetty tätä nettisivua: https://www.tunturisusi.com/juhlat/tammikuu.htm |
Helkanuorten Liitto
Helkanuorissa ikirunojen poljento ja mystiset vanhasuomalaiset tarinat näkyvät modernina suullisena ilmaisuna. Arkisto
April 2024
Aiheet
All
|